Keskiolut. Se jokaisen alkoholistin arkijuoma. Kaikki alkoholistit vetävät halpaa kaljaa.
Paitsi minä. Hyi saatana. Ei vaan maistu. Paremmat oluet maistuvat kyllä. Mutta suurin ongelma on keskioluen alkoholipitoisuus. Sitä 4,7-prosenttista litkua pitää vetää ihan helvetisti, antaumuksella, tuntien ajan, jos haluaa päihtyä.
Tänään on sunnuntai. Viina loppu. Ajattelin olla selvänä. Ja vitut. Ennen ysiä piti käydä ruokakaupassa - kuusi halpaa koffin tölkillistä, pari omppusiideriä (halvinta). Mutta tätä herkkua piti juoda ihan urakalla, että rupesi päihtymään ja sai edes pöhnän aikaan. Kusella piti juosta jatkuvasti. Ei saatana, ei tää oo mua varten. Mielummin vedän terävämpää puolet vähemmän - yksi tuoppi kymmenprosenttista tunnissa on hyvä tahti, mutta litra keskaria menee alas vain väkisin.
Homman toki kruunaa se, että en tuntunut saavuttavan päihtymystilaa eli piti lähteä vahvempiin tuotteisiin. Avasin pullon hemmetin hyvää olutta (vahvaakin, yli 8-prosenttista), jota ei nykyisellään Suomesta saa. Puoli tuoppia, ja on ihan ylitäysi olo, röyhtäyttää. Että kiitti vaan halpa keskiolut.
Pelkkää keskaria ryystettäessä en taida koskaan päästä humalaan. Sitä pitää vetää niin helvetillinen määrä, ja ennen kunnon päihtymystä maku tökkii. Nyt "sikspäkki" keskaria riitti, vaikka vahvempia oluita ja siideriäkin tuli imaistua.
Täytyy jatkossa pysytellä väkevissä.
No comments:
Post a Comment